Yhteiskuntatieteen tutkijoiden mukaan pitkän talouskasvun myötä ihmisten elintavat muuttuvat entistä mukavuudenhaluisimmiksi. Tämä tarkoittaa myös sitä, että terveydenhuolto sekä oma hyvä terveyden tila nähdään itsestäänselvyyksinä.

Pedagogisesti tämänkaltainen ilmiö aiheuttaa nuorille vanhemmille päänsärkyä, sillä hyvin usein töissä käymisen sekä lapsien kasvatuksen yhdistäminen länsimaalaisessa hyvinvointivaltiossa vaikuttaa samalla lasten liikkumiseen ja täten heidän terveyteensä.

Teknologian rooli lasten terveydessä

Aika ei pysähdy eikä sitä voi pidentää. Näin ollen elämän muuttuessa entistä hektisemmäksi, vanhempien ajanvietto omien lasten kanssa vähenee. Hyvin usein näemme esimerkkejä, kuinka vanhemmat pyrkivät kompensoimaan poissaolonsa teknologian avulla. Tarkemmin sanottuna lapset tutustuvat esimerkiksi älypuhelimiin, tietokoneisiin sekä muihin laitteisiin entistä varhaisemmalla iällä. Vaikka lasten kognitiiviset taidot kehittyvät näitä laitteita käyttäessä, valitettavasti yksi hetki älypuhelimen kanssa on yksi hetki vähemmän liikunnan parissa.

Juuri liikunnan on todettu olevan lapsille erityisen tärkeä aktiviteetti psykologisen sekä biologisen kehityksen kannalta. Liikunnan puutteen nuorella iällä on todettu johtavan teini- sekä aikuisiän terveyden ongelmiin. Ei ole sattumaa, että kakkostyypin sokeritautia diagnosoidaan länsimaissa entistä enemmän.

Mikä yllättävintä, tautia, joka kuului ennen vanhuusiän sairauksiin, löytyy myös nykyään nuorten keskuudessa. Vaikka energiajuomien kulutuksella on diabeteksen synnyssä merkittävä rooli, mutta myös liikunnan puute vaikuttaa nuorten terveyden rapautumiseen.

Taloudelliset vaikutukset

Taloustieteilijä Robert Solow argumentoi kuinka talouskasvuun vaikuttavat väestön kasvu eli työvoima, teknologian kehitys, pääoman allokointi sekä tietyssä määrin maankäyttö. Tämä malli ei kuitenkaan ottanut huomioon talouskasvusta koituvien sivuvaikutusten roolia. Esimerkiksi hyvinvoinnin parantuessa ihmiset eivät välttämättä työskentele yhtä paljon tai vaihtoehtoisesti teknologian kehitys johtaa sen ylikäyttöön, joka taas vaikuttaa ihmisten terveyteen.

Näin ollen nuorten ihmisten työkyvyn heikentyessä ja terveydenhuolto kulujen kasvaessa, esimerkiksi Suomen taloudellinen tulevaisuus ei ole kestävällä pohjalla. Noidankehä syntyy, kun töissä käyvät vanhemmat joutuvat käyvät entistä enemmän töissä, ja viettämään entistä vähemmän aikaa lasten kanssa, jotta hyvinvointivaltiolla olisi resursseja pitää yllä terveydenhuoltojärjestelmää, joka ei kykene pitämään huolta ikääntyvästä väestöstä sekä nuorista samanaikaisesti.

Ratkaisu eksistentiaaliseen ongelmaan

Miten länsimaat voivat ratkaista ongelman, jonka vaikutukset tulevaisuudessa tulevat olemaan vakavat? Teknologinen kehitys tuottaa yhteiskunnalle merkittävän paljon lisäarvoa emmekä voi kuvainnollisesti puhuen työntää hammastahnaa takaisin tuubiin. Teknologia tuli jäädäkseen eikä sen rajoittaminen lasten terveyden hyväksi ole järkevä ratkaisu.

Samaan hengenvetoon mainittakoon myös se, että vanhempien töissä käymisen vähentäminen ei myöskään ole oikea ratkaisu hyvinvointivaltiossa, sillä kyseinen yhteiskuntamalli vaatii verotettavia tulonlähteitä eli töitä.

Ratkaisu lasten liikunnan vähäisyyteen löytyy vapaiden markkinoiden filosofiasta, jonka mukaan ihmisten vapaaehtoinen toiminta sekä valinnanvapaus johtavat optimaaliseen tulokseen. Kieltämällä lapsilta jotakin tuskin johtaa hyvään lopputulokseen. Pedagogian perspektiivistä katsoen hyvien valintojen palkitseminen kannustaa ihmisiä parempiin ratkaisuihin myös jatkossa. Näin ollen lasten saaminen takaisin liikunnan pariin vaatii oikeiden kannustimien käyttöä.

Teknologian käyttö liikunnan kannustamiseen

Älypuhelinten ja muiden laitteiden syyttämiseen sijaan, miksi emme voisi käyttää niitä liikunnan kannustamiseen? Muistatko PokemonGo-peli, joka sai koko maailman sekaisin? Vaikka monet vanhemman sukupolven edustajat nauroivat nuorille, jotka jahtasivat Pokemon-hahmoja älypuhelimella, on muistettava, että tämän pelin avulla nuoret saatiin liikuttamaan omia jalkojaan ja liikkumaan lukuisia kilometrejä liki huomaamatta!

Sama pätee moniin muihin liikuntasovelluksiin, jotka toimivat samankaltaisella kannustin-menetelmällä. Esimerkiksi kuluttamalla tietyn kalorimäärän tai juoksemalla tietyn matkan, sovelluksen käyttäjä palkittiin saavutuksella, joka voitiin jakaa sosiaalisessa mediassa. Nämä ovat erinomaisia esimerkkejä oikeasta kannustin-filosofiasta, joka siivittää lapsia liikkumaan.

Kirjaimellisesti puhuen ratkaisu lasten liikunnan vähäisyyteen löytyy käsistämme. Lastemme tulevaisuus ja siten myös yhteiskuntamme hyvinvointi riippuu siitä, kuinka tehokkaasti käytämme hyväksi teknologian luomia mahdollisuuksia. Etsikäämme mahdollisuuksia ongelmien sijaan!