Sanonta sanoo, että leikki on lapsen työ. Tämä on täydellisen totta, sillä lapsen ainut työ on oppia ja kehittyä, ja paras tapa tähän on leikin kautta. Erityisesti pienet lapset, jotka eivät vielä pysty opiskelemaan itsenäisesti, oppivat kaiken erilaisten leikkien, lorujen ja tarinoiden kautta.

Lapsen leikkiessä ulkona, kiipeillessä puussa, keinuessa, tasapainotellessa kiven päällä ja rakentaessaan hiekkalinnoja kehittyy moni sisäinen motorinen taito, jotka eivät ilman tällaisia leikkejä kehittyisi.

Vauvan aivot ovat yksinkertaiset

Synnymme maailmaan erittäin yksinkertaisten aivojen kanssa. Aivoissa on syntymän hetkellä jo peruspiirteet, kuten oikea ja vasen aivopuolisko, mutta kaikki monimutkaisempi ja yksityiskohtaisempi kehittyy vasta myöhemmin. Jopa muistokeskus alkaa toimia vasta kolmen vuoden iässä. Lapsen kohdatessa erilaisia virikkeitä ja haasteita, kuten housujen pukeminen tai oikeasta mukista juominen, erilaiset osa-alueet aivoissa kehittyvät, kuten myös motoriset ja sosiaaliset taidot.

Oikea aivopuolisko kypsyy ennen vasenta. Viimeaikaiset tutkimukset ovat todistaneet, että aivopuoliskot eivät yksinomaan erikoistu mihinkään tiettyyn, vaan kumpikin puolisko tekee vähän kaikkea, mutta on totta että toinen puoli erikoistuu enemmän toisenlaisiin asioihin ja toinen toisiin.

• Oikea aivopuolisko on erikoistunut havainnointiin, tunteisiin, rivien välistä lukemiseen ja muuhun tunnemaailman toimintaan.
• Vasen aivopuolisko taas suorittaa suurimman osan järkevästä ajattelusta, loogisuudesta, matemaattisesta ajattelusta ja päättelystä.

Ei siis lienekään yllätys, että oikea kehittyy ennen vasenta, havainnointi ennen puhekykyä ja järkeilyä. Lapsi on paljon herkempi sille, miten jokin sanotaan äänensävyllisesti kuin sanallisesti. Myös aikuisilla oikeapuoli reagoi ärsykkeisiin ensimmäisenä: ensin tulee tunne jostakin asiasta, ja sen jälkeen järki alkaa ajatella asiaa. Uhmaiän raivokohtaukset kertovat siitä, että vasen aivopuolisko on kehittymässä oikean veroiseksi: lapsi vain harjoittelee olemaan omaa mieltään myös järjellisesti.

Ulkoleikit kehittävät motoriikan taitoja

Asiantuntijat eivät turhaan ole huolissaan nykyajan älypuhelin- ja tablettisukupolvesta. Siinä missä tabletilla tai älypuhelimella pelaava lapsi oppii tarkkoja motoriikan taitoja, kuten näppien käyttöä, nipistystä ja pienten liikkeiden käyttöä, jäävät suurempiin liikkeisiin vaadittavien motoristen taitojen harjoitukset vähemmälle.

Vauvaiässä motorisia taitoja ei ole. Liikkeet ovat liioiteltuja, niin kasvoissa kuin raajoissakin, ja siispä jopa kävely on opittava alusta alkaen. Kävely ja tavaroihin tarttuminen ovatkin ensimmäisiä lapsen motorisia taitoja. Nämä kehittyvät pidemmälle lapsen juoksennellessa ulkona, käyttäessä erilaisia välineitä, kiipeillessä puissa ja vaikkapa pyöräillessä. Mitä enemmän tällaisia harjoituksia suoritetaan leikkien ohella, sen taitavammaksi motoriseksi olennoksi lapsi kehittyy.

Motoristien taitojen harjoittelu leikin avulla on tärkeää, sillä lapsi ei pysty keskittymään samaan asiaan kovin pitkiä aikoja kerrallaan, ja vielä vähemmän jos kyseessä on jotakin, mikä kyllästyttää lasta.

Yleisesti poikien tunnetaan leikkivän ulkona enemmän ja tyttöjen keskittyvän pieniin näperrysleikkeihin ja askarteluihin, mikä näkyykin esimerkiksi käsialassa. Pojille kauniiden kirjaimien tuottaminen on yleensä haastavampaa, sillä he eivät vain ole saaneet yhtä paljon harjoitusta pienille motorisille taidoille. Tytöt vastaavasti eivät välttämättä ole yhtä hyviä lihastyötä vaativissa tehtävissä kuten esimerkiksi kiipeilyssä.

Onneksi kumpiakin taitoja voi harjoittaa ja niissä voi tulla paremmaksi, mutta mitä nuorempana lapsi aloittaa molempien harjoittelun, sitä paremmaksi ja varmemmaksi nämä taidot tulevat.

Vanhemmat lapset harjoittelevat roolileikkien avulla

Iältään 4-10 -vuotiaat lapset harjoittelevat myös erilaisia elämäntilanteita leikkien avulla. Erilaisissa rooleissa leikkimisen avulla lapsi kasvattaa ymmärrystä erilaisista tilanteista ja käsittelee kokemaansa. Lapselle erilaisten roolien kokeilu on tärkeää oman minuuden löytämiseksi, ja tästä syystä pienemmät sisarukset yleensä matkivat vanhempia sisaruksiaan.

Roolileikeissä harjoitellaan myös miten sosiaaliset suhteet toimivat. Tästä alkaa pitkä oppimisen vaihe elämässä, jossa etsitään omaa itseä, havainnoidaan sitä, miten muut reagoivat itseen ja kuinka tunteita käsitellään, miten ristiriidoista selviydytään ja loppujen lopuksi mikä on minun paikkani yhteisössä.